Yksinkertainen ele muuttaa yllättävän paljon: kun konsertissa on esittäjän luoma teema, teokset eivät ole vain teoksia, niistä tulee viestejä. Kun saksalaisguru Hartmut Haenchen toi War & Peace -konseptinsa Helsingin kaupunginorkesterin eteen jo toista kertaa, aivot alkoivat heti raksuttaa: miksi Haenchen on valinnut juuri nämä teokset? Mitä hän haluaa niillä sanoa? Korvat avautuivat. Kamarimusiikissa yleiseksi käytännöksi muotoutunutta teemoittamista voisi sinfoniakonserteissa harrastaa selvästi enemmän. Se myös auttaisi perustelemaan paljon soitettua klassisromanttista kantaohjelmistoa.
Sitä paitsi näkökulman avulla tehostettu lähestymistapa tuottaa kiinnostavia tulkintoja, todisti Helsingin kaupunginorkesterin esitys. Jousisointi kiiri ylöspäin hanakasti, soitossa oli asennetta ja puhallinsooloissa sisältöä.
Auli Särkio
Ganze Rezension